Blogikirjoitukset

Minua pyydettiin lopettamaan blogin kirjoittaminen NGL:n kautta tammikuun lopulla. Tähän anonyymin kirjoittajan toiveeseen vastataan nyt uudella blogitekstillä, jossa yhdistellään Formula 1 ja Euroviisut. Miten? Se selviää tässä blogitekstissä.

Palataan vuoteen 1999. Tuona vuonna Mika Häkkinen voitti toistamiseen F1-sarjan maailmanmestaruuden vain kahden pisteen erolla toiseksi tulleeseen Eddie Irvineen. Tiukka mestaruustaistelu olikin, sillä ennen Japania Häkkinen oli peräti neljä pistettä Irvineä perässä. Tuolloin pisteitä jaettiin vain kuudelle parhaimmalle kuljettajalle (10 – 6 – 4 – 3 – 2 – 1). 

Tämä tarkoitti Häkkiselle pakkovoittoa tai vähintään toiseksi sijoittumista ja Irvinen jäämistä pisteittä tai sijoittumista kuudenneksi. Kolmannesta sijasta Häkkinen olisi kuitannut myös mestaruuden nimiinsä, mutta siinä tapauksessa Irvinen olisi pitänyt jäädä täysin pisteittä. Tällöin pistetilanne olisi ollut tasan ja Häkkinen olisi vienyt mestaruuden kolmossijojen suuremmalla lukumäärällä (3-2).

Kaudelle 2003 pistelaskua uudistettiin ja tuolloin MTV3 kertoi, ettei tällä uudistetulla pistelaskulla mestaruus olisi enää mennytkään Häkkiselle vaan Irvinelle. Sama juttu myös vuoden 2010 uudistuksen myötä.

Lue myös: Uusi pistejärjestelmä: Häkkinen olisi menettänyt mestaruutensa (MTV3 – Wayback Machine – 29.10.2003)

Entäpä jos pisteet olisi jaettu kuin Euroviisuissa? Olisiko Häkkinen pitänyt pintansa ja tuonut mestaruuden kotiin, vai olisiko Irvine napannut mestaruuspokaalin Häkkisen nenän edestä?

Olen tehnyt neljä erilaista simulaatiota, jotka ovat muunnelmia Euroviisuissa käytetyistä pistelaskujärjestelmistä ja nämä simulaatiot kattavat vain Häkkisen ja Irvinen välisen taiston.

Euroviisuissa pisteitä saa kymmenen parasta maata (tässä blogitekstissä kuljettajaa) kaavalla 12, 10 ja 8 – 1.

100% kilpailut

Tämä simulaatio on kaikista yksinkertaisin: vain osakilpailuiden tulokset.

Kilpailuiden perusteella Häkkinen olisi hävinnyt Irvinelle 16 pisteellä, vaikkakin Häkkisellä olikin yksi voitto enemmän.

Irvine voitti mestaruuden pitkälti tasaisuudella ja keskeytyksiäkin hänelle kertyi yksi, kun Häkkiselle niitä tuli kaikkiaan viisi. Irvine olisi varmistanut mestaruuden jo Malesiassa, eli viimeistä edellisessä kilpailussa.

50:50 aika-ajot ja kilpailut (Euroviisujen pistelaskujärjestelmä vuosina 2009 – 2012)

Vuosina 2009 – 2012 Euroviisuissa jokaisen maan tuomaristo pisteytti kymmenen parasta maata, ja tähän tulokseen lisättiin myöhemmin myös yleisön top 10, josta koostettiin maakohtainen top 10. Samaa ideaa käytetään nyt myös tässä ja kilpailukohtainen tulos on koostettu aika-ajon ja kilpailun yhteistuloksesta.

Koska Häkkinen oli kaudella 1999 ylivoimainen aika-ajoissa (11 paalupaikkaa), niin tämä paransi hänen osakkeitaan huomattavasti ja teki pistetaulukosta suomalaisittain aika mukavaa katseltavaa.

Molemmat kuljettajat saivat tämän pistelaskujärjestelmän perusteella top 10 -sijoitukset kaikissa kilpailuissa. Myös tässä simulaatiossa mestaruus olisi ratkennut jo Malesiassa.

50:50 aika-ajot ja kilpailut (Euroviisujen pistelaskujärjestelmä vuosina 2013 – 2015)

Vuosina 2013 – 2015 tuomarit ja yleisö rankkasivat kaikki maat paremmuusjärjestykseen, jonka yhdistelmästä saatiin siten maakohtainen top 10.

Tämä oli huomattavasti ankarampi tapa antaa pisteitä kuin aiempi, sillä jos esimerkiksi tuomaristo rankkasi maan sijalle 20 ja yleisö taas ykköseksi, niin suurella todennäköisyydellä tämä maa olisi jäänyt pisteittä.

Sama olisi voinut tapahtua myös F1-sarjassa: jos aika-ajoissa hyvin sijoittunut kuljettaja olisi keskeyttänyt jo kisan alkumetreillä, lopputuloksena olisi hyvin suurella todennäköisyydellä ollut nolla pistettä tai korkeintaan hyvin pieni pistesaalis.

Ankaruudestaan huolimatta Häkkinen olisi vienyt tälläkin pistelaskujärjestelmällä mestaruuden, mutta nyt vain kolmella pisteellä. Nyt mestaruus olisi ratkennut vasta viimeisessä osakilpailussa eli Japanissa. Ennen Japania piste-ero olisi ollut Irvinen eduksi vain yksi piste.

50:50 aika-ajot ja kilpailut (Euroviisujen pistelaskujärjestelmä vuodesta 2016 lähtien)

Vuodesta 2016 alkaen Euroviisuissa lopputulos on ratkaistu jännitystä lisäävällä tavalla, jossa ensin annetaan tuomariston pisteet ja päälle lisätään yleisön pisteet. Näin voittaja ratkeaa vasta kalkkiviivoilla. Tässä simulaatiossa idea on sama, eli lopputulos määräytyy aika-ajojen ja kilpailuiden erillisistä pisteistä.

Koska Häkkinen oli aika-ajoissa ylivoimainen, se avitti hänet toiseen mestaruuteen, vaikkakin kilpailuiden loppupisteissä ero olikin 16 pistettä.

Loppukaneetti

Loppukaneettina Euroviisujen yhdistelmätulokset olisivat olleet Häkkisen puolella, sillä simulaatioista kolme neljästä olisi tuonut mestaruuden. Vain kilpailuiden lopputuloksissa mestaruus olisi mennyt Eddie Irvinelle.

Tässä simulaatiossa tuli myös kummankin kuljettajan vahvuudet esiin parhaiten: Häkkinen oli aika-ajoissa vahvimmillaan ja Irvinen vahvuus oli taas tasaisuus itse kilpailuissa.

Toki Häkkistä haittasivat myös McLarenin lukuisat luotettavuusongelmat kauden aikana, jotka iskivät aina pahimmalla mahdollisella hetkellä. Kuten myös lukuisat turhat virheet maksoivat hyviä tuloksia.

Tasaisemmilla pistelaskujärjestelmillä (kuten esimerkiksi Euroviisuissa) nämä ongelmat ja virheet olisivat maksaneet mestaruuspokaalin.

F1-sarjan silloinen pistelasku ei antanut periaatteessa arvoa taas tasaisuudelle vaan voitolle (ero toiseen sijaan neljä pistettä), joten virheet ja ongelmat eivät välttämättä olleet niin kalliita kuin tasaisemmissa pistejärjestelmissä.

Vaikka pistejärjestelmät tulisivatkin muuttumaan tulevaisuudessa, niin se on varmaa se, ettei Häkkisen työvoittoa kaudelta 1999 tulla koskaan ottamaan häneltä pois. Kuten ei kuulukaan.

Aina voidaan kuitenkin spekuloida: entä jos. Ne ovat hauskoja ajatusleikkejä. Suotakoot ne meille jokaiselle.

Tämä projekti oli oikein mielenkiintoinen toteuttaa ja jatkoa saattaa olla luvassa. Siitä kuitenkin enemmän sitten kun aika on. Kiitos kun luit tämän blogitekstin.