Nopeasti vain meni vuosi edellisistä Euroviisuista. Varhain sunnuntaiaamuna voittajaksi selviytyi Itävalta 436 pisteellä JJ:n kappaleella Wasted Love. Suomi sijoittui kisoissa loistavasti sijalle 11. Noh, olisiko Itävalta voittanut, jos pisteet olisi jaettu vuosien 2009 – 2012 tai 2013 – 2015 äänestyskäytännön mukaisesti? Siitä otetaan selvää tässä blogitekstissä.

Äänestyskäytännöt selitettynä

No miten nämä kaksi eri äänestyskäytäntöä sitten poikkesivat toisistaan? Vuosina 2009 – 2012 jokaisessa maassa kokoontui viisihenkinen ammattilaisraati, joista jokainen raadin jäsen antoi Euroviisujen tapaan pisteet omasta mielestään kymmenelle parhaimmalle maalle. Yhteenlasketuista tuloksista sitten muodostui maakohtaisten raatien TOP10. Alla esimerkki.

Tässä esimerkissä on vuoden 2025 Suomen ammattiraadin jakamat pisteet vuoden 2009 – 12 äänestyskäytännön mukaan havainnollistavana esimekkinä. En valitettavasti enää löytänyt vanhempia äänestystuloksia Euroviisujen kotisivuilta.

Ammattiraadin pisteisiin yhdistettiin myöhemmin sitten yleisön pisteet, josta yhdistettynä saatiin kasaan yksittäisen osallistuvan maan jakamat pisteet. Tasatilanteessa yleisön pisteet ratkaisivat paremmuusjärjestyksen.

Lopulliset maakohtaiset pisteet muodostuivat siis kahdesta osasta: ammattiraadin ja yleisön antamista pisteistä.

2013 – 2015 äänestyskäytäntö oli muuten sama kuin aiemmin, mutta tässä suurin ero oli se, että nyt ammattiraatien jäsenet sijoittivat kaikki maat paremmuusjärjestykseen, ei pelkästään kymmenen parasta.

Tämä on huomattavasti ankarampi tapa, sillä jo parin tuomarin huono sijoittelu jollekin maalle riittää vaikuttamaan huomattavasti itse lopputulokseen. Esimerkiksi kaksi tuomari sijoittavat jonkun maan ykköseksi, kun loput kolme sijoittavat sen esimerkiksi sijoille 15 – 26. Tämä riittää vaikuttamaan kyseisen maan loppusijoitukseen ja sitä kautta myös lopulliseen lopputulokseen, kun raatien tulokseen lisätään myös yleisön paremmuusjärjestys.

Tässä taulukossa joitakin hyviä esimerkkejä edellä mainitusta, kuten Yhdistynyt kuningaskunta/ Iso-Britannia, Alankomaat ja Liettua.

Ja sitten taas jos esimerkiksi ammattiraatien lopputuloksissa joku maa sijoittuisi ensimmäiselle sijalle, niin huono sijoitus yleisöäänissä olisi riittänyt tiputtamaan kyseisen maan kokonaan kymmenen parhaan joukosta, kun aiemmalla äänestyskäytännöllä vastaava tilanne olisi voinut tuoda jotain jämäpisteitä. Esimerkiksi tässä esimerkissä isäntämaa Sveitsi ja Yhdistynyt kuningaskunta tippuivat kokonaan pisteiltä.

Hyvänä esimerkkinä ammattiraatien ja yleisön välisestä hajonnasta mm. Israel, Ranska, Malta ja Yhdistynyt kuningaskunta/ Iso-Britannia.

Nykyisellä pistelaskutavalla jännitys pysyy loppuun saakka, kun aiemmin mainituilla voittaja on ratkennut jo hyvissä ajoin ennen viimeisimpiä pisteenantajia. Tämä on kuin amerikkalaisessa NASCAR-sarjassa, jossa koko sarjan mestaruus ratkeaa neljän kuljettajan kesken viimeisen kisan ”superfinaalissa”, jota on edeltänyt yhdeksän kisan ”playoffsit”. Tilanne on vastaavanlaisesti erilainen kuin meille tutummassa F1-sarjassa, jossa mestaruus voi ratketa jo hyvissä ajoin ennen kauden viimeisiä kisoja.

Tänä vuonna tosiaankin jaksoin tehdä pistetaulukot näillä kahdella äänestyskäytännöllä, minkä lisäksi extrana tekaisin vielä kolmannen pistetaulukon vuosina 1999 – 2010 Melodifestivalenissa käytetyn äänestyskäytännön innoittamana. Pidemmittä puheitta olkaapa hyvä!

Navigoi pistetaulukoihin:

Finaalin lopputulokset vuosina 2013 – 2015 käytössä olleella äänestystavalla

Vuosina 2013 – 2015 käytössä olleella äänestystavalla Suomi olisi hyötynyt eniten parantamalla sijoitustaan peräti neljällä sijalla. Voittaja olisi pysynyt samana. Loput mitalisijat olisivat menneet kokonaan uusiksi, kun toiseksi olisi noussut Viro ja kolmanneksi Ruotsi. Israel olisi tippunut neljänneksi.

Vastaavasti suurimmat häviäjät olisivat olleet isäntämaa Sveitsi ja Yhdistynyt kuningaskunta/ Iso-Britannia, jotka kumpikin olisivat menettäneet peräti seitsemän sijaa.

Suluissa täysien pisteiden lukumäärä. Kohta ”+/-” ilmaisee muutokset todellisesta sijoituksesta.

Sija Maa Pisteet + / –
1. Itävalta 275 (6) 1. ▲▼
2. Viro 217 (1) 3. 1
3. Ruotsi 211 (5) 4. 1
4. Israel 193 (4) 2. 2
5. Italia 160 (5) 5. ▲▼
6. Kreikka 119 (4) 6. ▲▼
7. Suomi 117 (2) 11. 4
8. Ranska 115 (2) 7. 1
9. Ukraina 115 (2) 9. ▲▼
10. Alankomaat 105 12. 2
11. Albania 104 (2) 8. 3
12. Saksa 90 (1) 15. 3
13. Latvia 82 (1) 13. ▲▼
14. Liettua 56 (2) 16. 2
15. Puola 52 14. 1
16. Norja 40 18. 2
17. Sveitsi 29 10. 7
18. Armenia 29 20. 2
19. Malta 24 17. 2
20. Luxemburg 20 (1) 22. 2
21. San Marino 13 26. 5
22. Tanska 10 23. 1
23. Espanja 9 24. 1
24. Islanti 9 25. 1
25. Portugali 6 21. 4
26. Iso-Britannia 4 19. 7
Takaisin navigaatioon

Finaalin lopputulokset vuosina 2009 – 2012 käytössä olleella äänestystavalla

Vuosina 2009 – 2012 käytössä olleen äänestystavan perusteella top5-sijat olisivat pysyneet samana. Tämän äänestystavan suurimmat hyötyjät olisivat olleet Suomi ja Ukraina, jotka kumpikin olisivat parantaneet todellista sijoitustaan peräti kolmella sijalla.

Suuria häviäjiä ei varsinaisesti ollut, kun suurimmat heikennykset olivat vain kaksi sijaa. Näitä ”häviäjiä” olivat Ranska, Albania ja Latvia. Isäntämaan sijoitus huonontui vain yhdellä.

Hauskinta, että viimeiset kolme maata olivat tismalleen samat kuin todellisissa loppusijoituksissa. Myös toinen hauskin ero oli se, että tällä äänestyskäytännöllä kisojen jumbo (San Marino) olisi saanut kerran täydet pisteet, kun aiemmin esitellyssä pistetaulukossa tätä taas ei ollut.

Suluissa täysien pisteiden lukumäärä. Kohta ”+/-” ilmaisee muutokset todellisesta sijoituksesta.

Sija Maa Pisteet + / –
1. Itävalta 258 (6) 1. ▲▼
2. Israel 228 (5) 2. ▲▼
3. Viro 197 3. ▲▼
4. Ruotsi 166 (5) 4. ▲▼
5. Italia 131 (5) 5. ▲▼
6. Ukraina 122 (1) 9. 3
7. Kreikka 120 (4) 6. 1
8. Suomi 110 (2) 11. 3
9. Ranska 108 (2) 7. 2
10. Albania 102 (2) 8. 2
11. Sveitsi 100 10. 1
12. Alankomaat 76 12. ▲▼
13. Saksa 75 (2) 15. 2
14. Puola 74 14. ▲▼
15. Latvia 74 (2) 13. 2
16. Liettua 45 (1) 16. ▲▼
17. Malta 31 17. ▲▼
18. Armenia 31 20. 2
19. Norja 30 18. 1
20. Iso-Britannia 29 19. 1
21. Tanska 22 23. 2
22. Portugali 19 21. 1
23. Luxemburg 18 22. 1
24. Espanja 14 24. ▲▼
25. Islanti 12 25. ▲▼
26. San Marino 12 (1) 26. ▲▼
Takaisin navigatioon

EXTRA: Finaalin lopputulokset Melodifestivalenin vuosina 1999 – 2010 käytössä olleella äänestystavalla

Myös tässä simulaatiossa top5-sijat olivat samat kuin todellisissa lopputuloksissa. Suuria nousuja tapahtui, joista suurin oli Tanska, joka paransi sijoitustaan peräti viidellä, vaikkakin itse sijoitus oli vasta 18. Toiseksi eniten sijoitustaan paransi Iso-Britannia, joka kohensi asemiaan neljällä sijalla.

Suurin putoaja oli ehdottomasti Norja, jonka sijoitus tippui kuudella sijalla. Myös Liettuan ja Italian sijoitukset huonontuivat huomattavasti ja valitettavasti Suomi menetti yhden sijan tämän äänestyskäytännön takia.

Vaikka kärkisijat pysyivätkin samoina, niin jännitys olisi ollut huomattavampaa johtuen siitä, että Itävallan ja Israelin ero oli lopulta vain kahdeksan pistettä ja kukaan ei olisi tiennyt kuka olisi vienyt yleisön täydet pisteet (456 pistettä). Tasapisteissä Israel olisi vienyt koko skaban, koska tasatilanteessa yleisöpisteet olisivat ratkaisseet sijoitukset. Ero oli siis huomattavasti pienempi kuin todellisissa lopputuloksissa, joissa eroa kertyi 79 pistettä.

Suluissa täysien pisteiden lukumäärä. Plussa (+1) tarkoittaa yleisöäänestyksen voittajaa. Kohta ”+/-” ilmaisee muutokset todellisesta sijoituksesta.

Sija Maa Tuomaristo Yleisö Pisteet + / –
1. Itävalta 258 266 524 (8) 1. ▲▼
2. Israel 60 456 516 (1+1) 2. ▲▼
3. Viro 98 380 478 3. ▲▼
4. Ruotsi 126 304 430 (1) 4. ▲▼
5. Albania 45 228 273 (1) 8. 3
6. Ukraina 60 190 250 9. 3
7. Kreikka 105 114 219 (4) 6. 1
8. Sveitsi 214 214 (3) 10. 2
9. Italia 159 38 197 (6) 5. 4
10. Ranska 180 180 (5) 7. 3
11. Puola 17 152 169 14. 3
12. Suomi 88 76 164 (1) 11. 1
13. Alankomaat 133 133 12. 1
14. Latvia 116 116 (3) 13. 1
15. Iso-Britannia 88 88 (1) 19. 4
16. Malta 83 83 17. 1
17. Saksa 77 77 (2) 15. 2
18. Tanska 45 45 23. 5
19. Armenia 42 42 (1) 20. 1
20. Portugali 37 37 21. 1
21. Liettua 34 34 16. 5
22. Espanja 27 27 24. 2
23. Luxemburg 23 23 22. 1
24. Norja 22 22 18. 6
25. San Marino 9 9 26. 1
26. Islanti 0 0 25. 1
Takaisin navigaatioon

Yleisöäänet

Melodifestivalenissa vuosina 1999 – 2010 tuomareiden pisteiden jälkeen jaettiin yleisöpisteet seitsemälle parhaalle, kuitenkin siten, että annettavat pisteet oli suhteutettu kaikkiin raatien antamiin pisteisiin. Tässä esimerkissä pisteet olisi jaettu Euroviisujen tapaan kymmenelle parhaalle.

Vuodesta 2011 tätä systeemiä muutettiin siten, että yleisöpisteet suhteutettiin äänimäärään, eikä täten kiinteitä pisteitä enää jaeta. Esimerkki vuoden 2008 Melodifestivalenin lopputuloksista.

Ja tämä idea on otettu mukaan sittemmin myös itse pääkilpailuun, mutta siten, että kaikki pisteet lasketaan yhteen, eli niitä ei suhteuteta millän tavalla kuten esimerkiksi tässä alla.

1. Israel (297) 12 x 38 = 456 pistettä
2. Viro (258) 10 x 38 = 380 pistettä
3. Ruotsi (195) 8 x 38 = 304 pistettä
4. Itävalta (178) 7 x 38 = 266 pistettä
5. Albania (173) 6 x 38 = 228 pistettä
6. Ukraina (158) 5 x 38 = 190 pistettä
7. Puola (139) 4 x 38 = 152 pistettä
8. Kreikka (126) 3 x 38 = 114 pistettä
9. Suomi (108) 2 x 38 = 76 pistettä
10. Italia (97) 1 x 38 = 38 pistettä
Takaisin navigaatioon | Takaisin ylempään pistetaulukkoon

Loppusanat

Myös tänä vuonna 50:50-äänestys oli käytössä vain finaalissa. Semifinaalissa on vuodesta 2023 lähtien ollut käytössä pelkästään yleisöäänestys. Tosin San Marino käytti raatiääniä myös tänäkin vuonna omassa semifinaalissaan, mutta finaalissa oli käytössä molemmat. Ilmeisesti yleisöäänestys epäonnistui jollakin tavalla.

Summa summarum. Tänäkin vuonna Itävalta olisi voittanut koko skaban, olisipa äänestyskäytäntö ollut mikä tahansa edellä mainituista esimerkeistä. Voitto oli kaikkiaan kolmas ja edellisen kerran Itävalta juhli voittoa vuonna 2014 Conchita Wurstin kappaleella Rise Like a Phoenix. Ja ensimmäisen kerran Itävalta voitti euroviisut vuonna 1966.

Voitto on mielestäni ansaittu, joten vielä kerran: Itävallan JJ kappaleella Wasted Love!